Tiedätkö sen tunteen, kun kuvittelet, että “tämän maton ehdin kyllä vielä kutoa ennen viikonloppua”?
Ja sitten huomaatkin, kuten minä, että matto on vielä puolivälissä, kahvikuppi jäähtyy ja Myy on ehtinyt nukahtaa kudekopan päälle.
Jos nyökkäilit, meitä on kaksi. Tai oikeastaan — meitä on monia.
Aikaoptimisti kutojana on ihanan toiveikas tyyppi. Hänellä on aina monta ideaa ja suunnitelmaa työn alla sekä valtava määrä kuteiksi sopivia lankoja odottamassa.
Mutta joskus se sama innostus johtaa siihen, että kangaspuiden ympärille alkaa kasaantua “melkein valmiita tai aloittamista vaille valmiita” töitä.
Miksi aikaoptimismi iskee juuri kutojiin?
Kudonta on ihanan hidasta hommaa. Jokainen luhan kolahdus vie eteenpäin — mutta vain sen yhden pienen rivin verran.
Ja koska se on niin koukuttavaa, aika menettää merkityksensä.
Lisäksi kudonta on täynnä pieniä, tärkeitä työvaiheita: loimen luonti, kankaanrakentaminen, polkusten sidonta, kuteiden valmistelu… ja ne vievät enemmän aikaa kuin muistammekaan.
Ei siis ihme, että moni meistä elää kutomon seinien sisällä “kutojanaikaa” – aikaa, jossa minuutit venyvät ja loimi rakentuu pala kerrallaan ja kudontatyöt vievät ajantajun.
Minun oivallukseni aikaoptimistina
Kun oppii tunnistamaan oman kudontavauhtinsa, siitä tulee osa iloa.
Aikaoptimisti ei katoa minnekään – mutta hän oppii hymyilemään itselleen, kun huomaa taas suunnittelevansa kolmatta loimea ennen kuin edelliset kaksi on valmiina.
Se on vain merkki siitä, että rakastaa kutomista.
Juuri tämä ajatus on ollut myös mielessäni, kun olen suunnitellut uutta Kiikkalaisen maton verkkokurssia.
Haluan, että se syntyy rauhassa ja kunnolla — kuten hyvä matto: harkiten, kerros kerrokselta.
Jos haluat olla mukana kurssin pienessä pilottiryhmässä tammikuussa 2026, saat kurssin edullisempaan hintaan ja pääset vaikuttamaan sen viimeistelyyn jo ennen virallista julkaisua.
👉 Lisätietoja TÄSTÄ
Lupaan, että tammikuussa kangaspuut kolisevat yhdessä hyvällä fiiliksellä 🧡
Miten sinä voit löytää oman kudontarytmisi
- Aseta realistinen tavoite, älä aikarajaa. Älä lupaa itsellesi, että kudot maton “valmiiksi sunnuntaihin mennessä”, vaan että kudot yksi väriraita kerrallaan. Sitten voit halutessasi katsoa, kauanko kutomiseen todellisuudessa meni aikaa.
- Jaa työvaiheet näkyviin. Kun kirjoitat työvaiheet Kankaankutojan muistikirjaan, näet yhdellä silmäyksellä, missä mennään: loimen luominen, niisintä, polkusten sitominen, kudonta. Rastita yksi vaihe kerrallaan – se tuo tekemiseen lisää selkeyttä ja iloa.
- Pysähdy kuuntelemaan kudonnan rytmiä. Kudonta on parhaimmillaan meditatiivista – ei suoritusta. Jos kaipaat lisää vinkkejä rentouttavaan kutomiseen, lue blogikirjoitus Flow-tila kangaspuiden äärellä – miten sen voi saavuttaa?
Hyväksy keskeneräisyys. Kutominen ei ole kilpailu, vaan matka. Aina ei tarvitse saada valmista – joskus riittää, että loimi liikkuu edes vähän ja työ valmistuu muutaman sentin. Samalla sinä saat ihanan hetken itseksesi.
