Siirry sisältöön

Avainsana: pystypuut

Julkaistu Kommentoi Keskiaikaisten kangaspuiden mitat

Lupasin mitata keskiaikaiset loimipainoiset kangaspuuni Väen valkeat - tapahtumassa Järvenpäässä ja niin myös tein. Mutta ensin muutama kuva ja sana tapahtumasta 😊

Olipa mukavaa olla pitkän tauon jälkeen viikinkiajan tunnelmissa ja keskiaikafiiliksissä sekä esittelemässä loimipainoisilla kangaspuilla kutomista. Vaikka vettä satoi muutamaan otteeseen, jaksoivat ihmiset olla hyväntuulisia 🥰

Tapasin sekä vanhoja tuttuja että uusia tuttavuuksia. Todella ihanalta tuntui, kun tervehtimään tulivat tämän blogini tai Instagramini löytäneet ihmiset. Kiitos, että sain tavata teidät livenä 🧡

Pystypuiden mittatiedot odottelivat käsinkirjoitettuina tähän päivään asti. Mutta nyt olen piirtänyt ja kirjoittanut muistiinpanoni puhtaiksi ja voin ne jakaa muidenkin käyttöön 😊

Voit ladata keskiaikaisten pystykangaspuiden mitat PDF-muodossa tästä. Toivottavasti mittapiirroksesta on sinulle iloa ja hyötyä.

8

Julkaistu 8 kommenttia artikkeliin Näin valmistin keskiaikaiset loimipainoiset pystypuut

Olen lähdössä ensi sunnuntaina 1.9.2024 esittelemään keskiaikaisilla kangaspuilla kutomista Väen valkeat tapahtumaan Järvenpäähän. Keskiaikaiset loimipainoiset pystypuut eivät ole kaikille kutojille tutut, joten ajattelin esitellä omien kangaspuideni valmistusprosessin 😊

Valmistin kangaspuuni Hollolan keskiaikamarkkinoille 2012. Osallistuin ystäväni kanssa tapahtumaan itsetekemäni viikinkiteltan ja kangaspuideni sekä ystäväni ompelemien mekkojen kanssa (kuva alla).

Nyt takaisin kangaspuiden valmistamisen alkuhetkiin 🔨🪚

Mistä lähdin liikkeelle kangaspuiden valmistamisessa?

Keskiaikaisten kangaspuiden rakentaminen alkoi sopivien puiden kaatamisella. Kaadoin ja kuorin muutamia pihlajan runkoja. Seuraavaksi ne piti kuivata ja sahata oikean mittaisiksi.

Kangaspuiden osat kuivattiin lämpimässä saunassa 🤣🤣

Sivuhuomautuksena: pihlaja haisi ihan kamalalle kuivuessaan 🫢

Keskiaikaiset kangaspuut alkavat muotoutua. 
Osat on sahattu oikean pituisiksi.

Muutamat poikkipuut on köytetty kiinni, joten runko pysyy kasassa. (Alla oleva kuva puiden "nurjalta" puolelta)

Tässä hyvin nykyaikainen ruuvikiinnitys, joka peitettiin puutapilla. Kangaspuiden runkoa oli pakko tukevoittaa, kun tekemäni narukiinnitykset tuntuivat liian heppoisilta.

Minkälainen loimi tarvitaan loimipainoisiin pystypuihin?

Keskiaikaisissa pystykangaspuissa loimi kiinnitetään kangaspuiden yläosassa olevaan tukkiin ja kangasta kudotaan ylhäältä alaspäin. Yleensä loimilangat on kudottu lautanauhaloimeen, joten loimen alkuun muodostuu hulpio eikä alkusolmuista muodostuvia langanpäitä kuten vipukangaspuiden loimessa.

Tällaista lautanauha-aloitusta varten tarvitaan kaksi lointa: lautanauhaloimi ja kangaspuiden varsinainen loimi. Helpoin materiaali ensimmäiseen keskiaikaisilla pystypuilla kudottavaan tekstiiliin on villa. Villa joustaa ja antaa anteeksi kutojan pienet käsialan epätasaisuudet.

Aluksi loin lautanauhaloimen ja pujotin sen nauhalautoihin. Seuraavaksi loin kangaspuihin tulevan loimen, jossa joka toinen lanka oli tumma ja joka toinen vaaleampi. Katkaisin tämän loimen langat loimen toisesta päästä, jotta saisin kudottua ne lautanauhaloimeen. Kudoin lautanauhaloimeen varsinaisen loimen lankoja vuorotellen tummalla ja vaalealla värillä niin, että 10 langan välein värien kudontajärjestys vaihtui, jolloin kudoin lautanauhaloimeen peräkkäin 2 saman väristä lankaa. Loimilangan pituuden puoliväli muodostaa lautanauhan vasemman reunan.

Lähikuvaa lautanauhasta

Lautanauhaan kudottu loimi piti ommella kiinni aloitusvarpaan.

Loimen rakentaminen keskiaikaisiin puihin eroaa aika paljon vipupuiden kankaanrakentamisesta

Aloitusvarpa loimineen kiinnitettiin naruilla ylätukkiin.

Täytin pikkuisia pellava- ja juuttipusseja hiekalla loimen alapainoiksi. Olisittepa nähneet minut hiekkalaatikon reunalla lasten hiekkalapio kourassa 🤣

Kiinnitin hiekkapussit loimen alapainoiksi. Hiekkapussit toimivat siis loimen "kireällä pitäjinä" 😊

Tällaisiin pystypuihin syntyy ns. luonnollinen viriö eli joka toinen lanka kulkee kangaspuiden alaosaan kiinnitetyn vaakapuun edestä ja joka toinen lanka sen takaa. Tätä lankojen väliin jäävää väliä kutsutaan luonnolliseksi viriöksi ja siihen kudotaan joka toinen kudelanka. Vain puolet eli takana olevat langat niisitään. Loimen etuosaan virkkasin lankoja erotteleva ja loimen leveyden säilyttävä silmukkajono. Langassa on alussa ja lopussa reilusti mittaa, jotta sen sai napakasti kiinni pystypuihin.

Takimmaiset langat niisin yhtenäisellä pellavalangalla loimen päälle asetetun ohuemman puukepin eli niisivarren ympärille.

Niisien avulla saa nostettua toiseen viriö. Huomaa ritsan malliset niisivarren tuet, jotka on laitettu paikoilleen pystypuihin porattuihin reikiin. Niisivarren tuet ovat irrotettavat.

Alla näet ensimmäiset 4 kudekerrosta.

Vihdoin kutomaan!

Tässä kokonaiskuva ensimmäisistä kudekerroksista. Käytin kuteina samoja lankoja kuin loimessa. Kudoin myös joka toisen langan vaalealla ja joka toisen langan tummemmalla värillä. Näin kankaaseen muodostuu ruutuja. Tällä ruudutuksella on kudonnan termikin eli värinvaikutus palttinassa.

Oikealla pystypuuta vasten on lyömäveitseni, jolla isken kuteet tiiviisti toisiaan vasten 🗡️

Tässä valmiit keskiaikaiset pystypuut. Lisäsin vielä taakse tukijalat, jotta voin kutoa puilla myös keskellä pihaa enkä ainoastaan niin, että kangaspuut nojaavat seinään.

Keskiaikatunnelmaan. Tässä olen iskemässä kudetta veitsellä kankaansuuhun. Oikealla alhaalla on kaksi keppiä, joiden ympärille on kierretty kudelankoja. Nämä kepit toimivat sukkuloina.